Entiset ja nykyiset Ekniemen kylän asukkaat kokoontuivat 17.5.2026 klo 12-15 Suvi Niemisen aloitteesta ja kutsusta Ekniemen lomakylässä muistelemaan yhdessä elämänmenoa 1900-luvulla. Osallistujia oli viitisenkymmentä, joista monella oli joitakin kytköksiä kylään mutta myös naapurikylistä tultiin kuuntelemaan ekniemeläisten tarinoita.

Keskustelu kävi vilkkaana kaikissa lounaspöydissä Koivurannan navetan vintin kahdessa siivessä samalla kun nautimme Sari Wikmanin valmistamaa silakkalaatikkoa ja peurakeittoa. Klo 13 kokoonnuimme kaikki etelänpuoleiseen saliin kuuntelemaan kyläläisten muistoja Leila Wirtasen johdattelemana. Aarre Suominen kertoi miten koulumatkat taittuivat kävellen ja talvella myös hiihtäen 6 kilometrin päähän Helgebodan kylässä sijaitsevaan suomenkieliseen kansakouluun ja jatkokouluun 1930-luvulla. Sota-aikana kyläläisten piti varoa venäläisten pommikoneita, jotka paluumatkoillaan Turusta saattoivat pudottaa lastina olleita pommejaan lähistölle. Kerran yksi pommeista pudotettiin Mjösundinlahteen, minkä seurauksena suuri määrä kaloja kuoli ja nousi pintaan. Joku neuvokas keksi hyödyntää tämänkin vahingon ja kävi myymässä kaloja Helsingin torilla.

Seppo Grönroos asui lapsena Mäenalan tilalla ja kulki sieltä linja-autolla Sauvon keskikouluun 1960-luvulla. Mikäli hän ei ollut ajoissa pysäkillä, polki hän koulumatkansa joutuisasti polkupyörällä Sauvoon asti ja koulupäivän päätyttyä taas takaisin kotiin. Seppo muisteli myös miten lapset ja nuoret viettivät aikaa 1950- ja 60-luvulla luonnossa, Ekniemen kallioilla, metsissä ja rannoilla. Ekniemen lautta tarjosi töitä monelle vuosien varrella. Seppokin pääsi nuoruudessaan joskus tuuraamaan lauttakuskia tämän pitäessä ruokataukoa.

Eino Lindén kertoi sukunsa historiasta Ekniemellä, Fagerkullan tilalla 1940-luvulta alkaen tähän päivään asti.

Leif Sabelström ja Maj-Britt Engdal muistelivat kesäasukkaiden elämää Gåsholmassa 1940 luvulta alkaen sekä sukunsa historiaa Ekniemen Vestergårdin tilalla. Raimo Koskinen kertoi miten hänen vanhempansa valitsivat Grönvikin tilan kesäpaikakseen vuonna 1948.

Regina Leppälahti muisteli vierailujaan sukulaistensa luona Koivulan tilalla 1950-luvulla. 1960-luvulla tilan omistaja myi kiinteistön Kemiön kunnalle.

Klo 14 kävelimme lauttarantaan, jossa tutustuimme uudistettuun lautturin koppiin ja rantamaisemiin. Aarre muisti, että sota-aikana lautasta poistettiin moottorit ja siitä tuli ns. kapulalossi, jolloin salmi ylitettiin lihasvoimalla itse kapuloista vetäen.

Marko Tapio tarjosi meille kahvit Anna ja Gottfrid Sjöblomin heinäladossa (entinen Rauhalan tila). Kyläläiset muistelivat siellä miten viljaa puitiin puimakoneella, jollainen oli ladossa tallessa. Marko korjaa parhaillaan Annan taloa, josta Aarre osasi kertoa seuraavaa: talon rakensi 1920-luvulla Johan F. (Janne) Virtanen, tanskasta oppimallaan tavalla. Alakertaan kivijalkaan rakennettiin navettatila ja ihmiset asuivat yläpuolella toisessa kerroksessa.

Monta muuta hyvää tarinaa ja historiaa jäi kirjaamatta ja vielä useampi kuulematta, joten sovimme, että kokoonnumme seuraavan kerran lomakylässä sunnuntaina 14. kesäkuuta klo 12-15 (lounas 12-13) muistelemaan elämää Ekniemellä 1900-luvulla. Tervetuloa mukaan kaikki Ekniemen kylän historiasta kiinnostuneet.

Ilmoittaudu Suvi Niemiselle puh. 050 5483 592 tai sähköposti ekniemenlomakyla@gmail.com viimeistään ma 8.6.2026, niin varaamme sinulle paikan lounaspöydästä. Lounas on avoinna kaikille klo 12-14: tarjolla prottoa, suolakurkkua, etikkapunajuurta, saaristolaisleipää ja levitettä, kahvi ja pikkuleipä. G/L.

Hinta: 10 €/ hlö

Protto on kemiöläinen perinneruoka, jossa on sianlihaa, lanttua, porkkanaa, perunaa, mausteita ym.

Kiitokset kaikille 17.5. mukana olleille ja tervetuloa jatkotapaamiseen 14.6

t. Suvi ja Leila Ekniemeltä

P.S. Mikäli kiinnostusta löytyy ja intoa riittää, niin voimme kokoontua kesän aikana useammankin kerran muistelemaan elettyä elämää Ekniemellä. Sovitaan mahdollisista tulevista tapaamisista sunnuntaina 14.6.